Jatkan kirjoitusta salatieteen metodologiasta käsittelemällä eroavaisuuksia mustan ja valkoisen magian välillä. Yleisin syy tuomita kaikki salatieteeseen liittyvä on termien pintapuolinen ymmärtäminen ja mustan magian samaistaminen koko salatieteen käsitteeseen. Erottelu valkoisen ja mustan polun välillä auttaa ymmärtämään myös ilmiöitä laajemmaltakin alueelta. Salatieteilijä kulkee määritelmäni mukaan joko mustaa tai valkoista polkua riippuen siitä tavasta, jolla hän käyttää magiaa. Magia-termin käyttäminen voi olla haastavaa edelleen suurten ennakkokäsitysten takia, ja avaan siksi käyttämäni termit. Sekaantumisen vuoksi en käytä tässä termejä vasemman ja oikean käden polku, koska niiden määritelmät riippuvat määrittelijän omasta koulukunnasta. Niille jotka ymmärtävät mistä on kyse, tässä kirjoituksessa ylöspäinen vasemman ja oikean käden polku on valkoinen polku, alaspäinen vasemman ja oikean käden polku on musta polku.
Magialla tarkoitetaan kaikkea tiedostettua Tahto-aspektin käyttämistä, johon voi liittyä tiedostamattomia elementtejä. Tässä mielessä voimme siis unohtaa hokkuspokkus-rasitteet, ja lähestyä aihetta käytännöllisemmin. Magiaa ovat esimerkiksi tavallista keskitetymmät ajatukset, rukoileminen, meditointi, taiteen tekeminen, suggestio, manipulointi, hypnoosi jne. Myös niin sanotut karismaattisissa suuntauksissa käytetyt armonlahjat sekä kirkollisissa piireissä korostetut sakramentit kuuluvat magian piiriin. Tähän liittyen on syytä huomata, ettei aiotun lopputuloksen toteutuminen ole ratkaisevaa. Magia on itsessään vaikuttamista ilman arvolatausta. Aikomuksen tarkoitusperä ratkaisee onko magia mustaa vai valkoista.
Mustalla magialla tarkoitetaan yksinkertaisesti tahdon käyttämistä itsekkäästi. Tässä on valkoisen polun kulkijan ansa: vaikka toimitaan näennäisen epäitsekkäästi, voi tahdon käyttämisen motivaatio olla lopulta itsekäs. Esimerkkinä voitaisiin käyttää tilannetta, jossa rukoillaan toisen puolesta siten, että haluttu lopputulos on omasta mielestä oikea, mutta kohteen kannalta väärä. Tällainen yksipuolisuuteen syyllistyvä ajattelutapa voi aiheuttaa rukouksen kohteelle ja itselle turhaa kärsimystä, vaikka toimija toimisi omasta mielestään hyvää tarkoittaen. Ajatuksien ja motivaation oikeellisuus yhdistettynä tahdon käyttöön ei ole helppo asia, ja se on yksi ihmisyyden ongelmista. Huomioi edellisessä kirjoituksessa mainitsemani vastuun kasvaminen sekä virheiden vaikutusten moninkertaistuminen taidon kasvaessa.
Epähuomiossa varsinkin nykyisellä materialismin aikakaudella innostus herää helposti astraalivaloa eli alempaa henkimaailmaa kohti. Psykologisin termein voidaan puhua erilaisten harha-aistimusten, pakkomielteiden ja muiden psykoottisten ilmiöiden pariin joutumisesta. Keskiajalla puhuttiin riivatuksi joutumisesta. Vähemmän tiedostettu puoli asiasta on se, että tämän astraalivalon piirissä lienee yhtä paljon omasta mielestään valkoisella kuin mustallakin polulla kulkijoita. Astraalivalosta saa helposti monenlaisia vaikutuksia, jotka kuitenkin lähes aina johtavat harhaan sekä kytkevät käyttäjäänsä alaspäin johtavaan magnetismiin. Tietoisesti mustan puolen valinneiden kohdalla kyse on noituudesta, valkoisella puolella kristittyjen osalta usein karismaattisista voima-ilmiöistä. Astraalisen tason toimijat ovat alaspäin matkalla olevia elementaaleja, joita kutsutaan myös demoneiksi. Ihmisen on helppoa kiinnittyä tällaiseen elementaaliin, ja luulla kyseessä olevan jokin toivottu jumalolento tai vainajan henki. Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja. -1. Tim 4:1 (Kol 2:8, 5. Moos 18:10,11) Psykologia selittää saman asian mielisairauksilla. Seuraukset ovat luonnollisesti degeneroivaa laatua ja mustasta magiasta seuraa aina negatiivista karmaa.
Valkoisella magialla tarkoitetaan epäitsekästä tahdon käyttämistä. Ilmiöllisellä puolella kyse on lähes aina ylemmän henkimaailman parissa toimimisesta, eli aidosti jumalallisesta toiminnasta. Tietoisesti valkoisen magian käyttäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin mustan vastaavan johtuen ihmisen evolutiivisesta vaiheesta.
Magialla tarkoitetaan kaikkea tiedostettua Tahto-aspektin käyttämistä, johon voi liittyä tiedostamattomia elementtejä. Tässä mielessä voimme siis unohtaa hokkuspokkus-rasitteet, ja lähestyä aihetta käytännöllisemmin. Magiaa ovat esimerkiksi tavallista keskitetymmät ajatukset, rukoileminen, meditointi, taiteen tekeminen, suggestio, manipulointi, hypnoosi jne. Myös niin sanotut karismaattisissa suuntauksissa käytetyt armonlahjat sekä kirkollisissa piireissä korostetut sakramentit kuuluvat magian piiriin. Tähän liittyen on syytä huomata, ettei aiotun lopputuloksen toteutuminen ole ratkaisevaa. Magia on itsessään vaikuttamista ilman arvolatausta. Aikomuksen tarkoitusperä ratkaisee onko magia mustaa vai valkoista.
Mustalla magialla tarkoitetaan yksinkertaisesti tahdon käyttämistä itsekkäästi. Tässä on valkoisen polun kulkijan ansa: vaikka toimitaan näennäisen epäitsekkäästi, voi tahdon käyttämisen motivaatio olla lopulta itsekäs. Esimerkkinä voitaisiin käyttää tilannetta, jossa rukoillaan toisen puolesta siten, että haluttu lopputulos on omasta mielestä oikea, mutta kohteen kannalta väärä. Tällainen yksipuolisuuteen syyllistyvä ajattelutapa voi aiheuttaa rukouksen kohteelle ja itselle turhaa kärsimystä, vaikka toimija toimisi omasta mielestään hyvää tarkoittaen. Ajatuksien ja motivaation oikeellisuus yhdistettynä tahdon käyttöön ei ole helppo asia, ja se on yksi ihmisyyden ongelmista. Huomioi edellisessä kirjoituksessa mainitsemani vastuun kasvaminen sekä virheiden vaikutusten moninkertaistuminen taidon kasvaessa.
Epähuomiossa varsinkin nykyisellä materialismin aikakaudella innostus herää helposti astraalivaloa eli alempaa henkimaailmaa kohti. Psykologisin termein voidaan puhua erilaisten harha-aistimusten, pakkomielteiden ja muiden psykoottisten ilmiöiden pariin joutumisesta. Keskiajalla puhuttiin riivatuksi joutumisesta. Vähemmän tiedostettu puoli asiasta on se, että tämän astraalivalon piirissä lienee yhtä paljon omasta mielestään valkoisella kuin mustallakin polulla kulkijoita. Astraalivalosta saa helposti monenlaisia vaikutuksia, jotka kuitenkin lähes aina johtavat harhaan sekä kytkevät käyttäjäänsä alaspäin johtavaan magnetismiin. Tietoisesti mustan puolen valinneiden kohdalla kyse on noituudesta, valkoisella puolella kristittyjen osalta usein karismaattisista voima-ilmiöistä. Astraalisen tason toimijat ovat alaspäin matkalla olevia elementaaleja, joita kutsutaan myös demoneiksi. Ihmisen on helppoa kiinnittyä tällaiseen elementaaliin, ja luulla kyseessä olevan jokin toivottu jumalolento tai vainajan henki. Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja. -1. Tim 4:1 (Kol 2:8, 5. Moos 18:10,11) Psykologia selittää saman asian mielisairauksilla. Seuraukset ovat luonnollisesti degeneroivaa laatua ja mustasta magiasta seuraa aina negatiivista karmaa.
Valkoisella magialla tarkoitetaan epäitsekästä tahdon käyttämistä. Ilmiöllisellä puolella kyse on lähes aina ylemmän henkimaailman parissa toimimisesta, eli aidosti jumalallisesta toiminnasta. Tietoisesti valkoisen magian käyttäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin mustan vastaavan johtuen ihmisen evolutiivisesta vaiheesta.
Oikein, oikein hyvä tiivistys.
VastaaPoistaToisen puolesta rukoileminen on mielestäni erittäin arveluttavaa toimintaa, ainakin kun se tapahtuu pyytämättä, ja etenkin jos toimitaan rukousten kohteen toiveiden vastaisesti. Etenkin viimiesessä tapauksessa kyse on melko suoraan psyykkisestä hyökkäyksestä.
Tuon voin kumota lisäämällä rukouksen lopuksi: Tapahtukoon Korkeimman tahto, ei minun omani niin ylhäällä kuin alhaalla, täydessä uskossa niin olkoon.
VastaaPoistaKappas, satuin kirjautumaan blogiin sattumalta todella pitkän tauon jälkeen, joten huomasin kommentin valvontapaneelissa (kommenttien valvontajärjestelmässä oli häikkää koska ilmoitus ei tullut postiin).
VastaaPoistaKommentista: näppärä lisälauseke.