25.5.2016

Ruusuristi



Christian Rosenkreutzin nimissä julkaistut ruusuristiläiset manifestit synnyttivät 1600-luvulla esoteerisen ruusuristiläisen liikehdinnän Euroopassa [1]. Myyttisten tekstien kirjoittaja tai kirjoittajat eivät ole tiedossa. Ei ole myöskään tiedossa, onko manifesteissa mainittu veljeskunta ollut oikeasti olemassa. Tekstien seurauksena syntyi kuitenkin lukuisia ruusuristiläisiä järjestöjä, jotka jatkoivat koulukunnan kehittämistä. Käsittelen tässä tekstissä ruusuristiläisyyden keskeisintä symbolia: ruusuristiä.

Ruusuristiläisten manifestien luterilaisesta painotuksesta ja ilmeisestä yhdennäköisyydestä voidaan päätellä, että ruusuristi-symboli pohjautuvat jossain määrin Lutherin sinettiin. Käsittelen tässä tarkemmin yleisintä versiota ruusurististä. Ruusuristi muodostuu yleisimmin latinalaisesta rististä, jonka viivojen leikkauskohdassa on ruusun kukka. Avaan seuraavaksi symbolin ensin eriteltynä, ja lopuksi kokonaisuutena.

Ruusu kuvataan esoteerisissa yhteyksissä yleensä punaisena ja viisiterälehtisenä. Ruusun lukuarvo on siten viisi. Terälehtien välissä voi olla viisi piikkiä. Näin kuvattuna ruusussa on ylös- ja alaspäin osoittavat pentagrammit lomittain. Pentagrammin merkityksiin lomittuen ruusu voi olla ihmisen tai mestarin aseman saavuttaneen symboli. Ruusu viittaa esoteriassa vaikenemiseen ja salaisuuteen. Ruusu voidaan nähdä ihmisen sielun symbolina. Raamatun Laulujen laulussa on kohta, josta kristityt ovat poimineet Saaronin ruusun Jeesuksen symboliksi [2]. Ruusu symboloi kauneutta, täydellisyyttä, femiinisyyttä, elämää ja iloa. Ruusun piikit voidaan yhdistää orjantappurakruunuun, ja siten ympyrän symboliikkaan. Ruusuristin yhteydessä ouroboros, orjantappurakruunu ja aurinko ovat yleisiä ympyräsymboleja.

Ristin ilmeinen merkitys kristillisessä viitekehyksessä on Jeesuksen uhraus, kuolema ja kuoleman voittaminen. Risti symboloi siten kärsimystä, kuolemaa ja haastetta. Risti viittaa neljään ilmansuuntaan ja neljään elementtiin [3]. Neljän pienan viides piste on pienojen leikkauskohta, jossa ruusu sijaitsee. Risti on symbolina maskuliininen. Ruusuristiläisessä symboliikassa ristin pienoihin tai läheisyyteen voi olla liitetty tetragrammeja, kuten INRI tai IHVH. Ristin pystyviivan selitetään tarkoittavan ihmisen yhteyttä Jumalaan, ja vaakaviivan suhdetta toisiin ihmisiin. Risti voi olla ruusun tapaan ihmisen symboli. Kuuteen neliöön jaettu risti voidaan taittaa kolmiulotteiseksi kuutioksi. Ristin lukuarvo on tämän vuoksi kuusi. Risti on näin kuuteen osaan jaettuna avattu kuutio. Kuutio on mm. ilmestyskirjassa uuden Jerusalemin muoto [4].

Ruusuristissä yhdistyy polaariset vastakohdat: elämä ja kuolema, kärsimys ja ilo. Kuoleman puusta versoo elämän kukka. Ruusuristin sanotaan olevan sama asia, kuin alkemistinen viisastenkivi. Symboliin on monta avainta, eikä tavanomainen kristillinen avain ole suinkaan ainoa, vaikka symboli on tulkittavissa myös tavanomaisen kristillisen symboliikan kautta.

Suomalaisen esoterian suurmies Pekka Ervast avaa symbolin näin: 
"Rosenkreutsilainen maailmankatsomus pyrkii yhdistämään kahta äärimmäisyyttä, liittää yhteen ristin ja ruusun, hakee kultaisen keskitien ilon ja surun rajoilta, nousee ilon ja surun yli siihen rauhaan, joka maailman voittaa. Rosenkreutsilaisyys on hengen renessanssia. Se ei kannata katolisen kirkon munkki-askeesia, mutta ei liioin maailmanihmisten materialismia. Se ei etsi iloa eikä pakene kärsimystä, mutta tervehtii molempia elämän luonnollisina antimina. 

Esoteerisesti se tulkitsee ruusuristin vertauskuvaa näin: kun ihminen ottaa ristinsä (sekä ulkonaisen että sisäisen kohtalonsa) kantaakseen — ja kantaakseen nurkumatta, jopa ilomielin, silloin ristissä puhkeaa ruusu, rakkauden ruusu, joka tuo rauhan ja autuuden hänen elämäänsä. Ruusu on silloin muodostunut hänen sydänverestään. Ja veri on Kristuksen verta, joka on vuotanut hänen sydämestään, kun risti miekkana on pistetty siihen.
-Ruusu-Risti, 1921, Teosofia.net.

___________
[1] Fama Fraternitatis, Confessio Fraternitatis ja The Chemical Wedding of Christian Rosenkreutz. Tekstit on luettavissa Sacred text archivessa.
[2] "I am the rose of Sharon, and the lily of the valleys." -Laul.l. 2:1. Lainaus on King James-versiosta, suomenkielisissä käännöksissä rose on käännetty kukaksi.
[3] Neljään suuntaan jakautuva temppeli tai kaupunki on arkkityypinen mandala, joka löytyy arkkitehtuurin lisäksi ristien symboliikasta sekä buddhalaisten laatimista mandaloista. Esimerkiksi Helsingin Tuomiokirkko on rakenteeltaan ristinmuotoinen, ja se on rakennettu muinaisen tavan mukaan itä-länsisuuntaisesti siten, että alttari on idässä.
[4] Rakennussymboliikassa on mikro- ja makrokosminen taso. Temppelit kuvaavat niin maailmankaikkeuden, kuin myös ihmisen sisäistä rakennetta.
"Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni." -Ilm 3:12
"Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä, ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspis-kivi; siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet; idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia. Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä. Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen ruoko, mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen muurin. Ja kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Ja hän mittasi sillä ruovolla kaupungin: se oli kaksitoista tuhatta vakomittaa. Sen pituus ja leveys ja korkeus olivat yhtä suuret." -Ilm 21:10-16


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti