20.8.2008

Kivi ja leipä, kala ja käärme

Ensimmäinen lainaus on klassinen lupaus totuuden etsijöille. Kuitenkin lainauksen loppuosaa on pinnallisesti tulkittuna ymmärretty yksipuolisesti, kuten osoitan myöhemmillä selittävillä jakeilla.

Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää, taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen? -Matt 7:7-10

Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'? Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä. Ja joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa." -Matt 21:42-44

Minä (Jeesus) olen elämän leipä. -Joh 6:48

Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja. -Matt 13:47

Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. -Joh 3:14,15

Kyse on siis siitä, että millaista polkua kuljemme kohti totuutta. Järjestelmät ja symbolit ovat monet, mutta totuus on ytimeltään sama. Tämä olisi tärkeää ymmärtää etsiessämme totuutta. Helposti ensimmäisten symbolien paljastuessa syntyy käsitys, että toiset ovat vääriä. Kuitenkin vertauksen mukaan saamme järjestelmämme mukaisia vastauksia, niiden kuvatessa kuitenkin samaa totuutta. Kalan ja leivän tie, kiven ja käärmeen tie... Niistäkö on kyse? Ei tietenkään, vaan kaiken näennäisesti erillisen näkemisestä yhtenä ja samana. Vain vilpittömän totuuden rakkauden kautta voimme nähdä muotojen taakse.