13.10.2017

Ad Astra



Gallen-Kallela: Ad Astra 1907 ja Kuollut Lemminkäinen 1896.


Kävin kesällä Ane Gyllenberg - Keräilijän itsenäisyys 29.3. - 29.10.2017 juhlanäyttelyssä [1]. Ane Gyllenberg (1891 - 1977) oli varakas liikemies ja taiteen keräilijä [2]. Gyllenbergin maailmankuva oli antroposofinen. Hän kuului suomessa toimivaan ruotsalaiseen vapaamuurarijärjestöön, jossa hän toimi myös suurmestarina. Gyllenbergille taide oli henkisen kasvun väline [3]. Kiinnostustensa osalta Gyllenberg liittyy osaksi suomalaista 1900-luvun alussa virinnyttä okkulttuuria [4].

Taidenäyttelyn tunnetuimpina teoksina voidaan pitää Gallen-Kallelan Ad Astraa (toinen versio) ja Symposionia (ensimmäinen versio) [5]. Näiden kahden teoksen välillä on linkkinä sama henkeä edustava naishahmo, jota ei ole enää Symposionin toisessa versiossa. Näyttelyssä Ad Astran alapuolelle on sijoitettu Kuollut Lemminkäinen. Sommitelma on loistava, koska teokset täydentävät temaattisesti toisiaan. Ad Astra kuvaa Gallen-Kallelan mukaan ylösnousemusta. Kuolleessa Lemminkäisessä näemme ruumiin, ja Ad Astrassa ylösnousevan hengen. Ad Astra on esteettisesti selväpiirteinen, mutta siihen sisältyy syvällistä symboliikkaa. Hahmon jalkoja peittävä sumuharson alapuolinen punainen tila edustaa ruumista, ja yläpuolinen sininen tila henkeä. Symbolismin kuvastossa aikuisuuden kynnyksellä olevat hahmot edustivat androgyyniyden ideaa. Idean mukaan sielun olemus on sukupuoleton riippumatta ruumiillisesta sukupuolesta. Henkeä edustavan hahmon hiukset kuvaavat aurinkoa. Kämmenissä on stigmat, ja kädet on levitetty Kristuksen tavoin. Asento on sama kuin Algiz-riimussa () [6]. Käsien asento on tuttu myös kristillisestä kuvastosta yhteyden ja vastaanottamisen symbolina (astia, kärjellä seisova kolmio). Näyttelyn alakerrassa on myös lukuisia muita henkisyyteen liittyviä teoksia.


Portaikon lasimaalaus.


Yläkerrassa Gyllenbergin työhuoneessa on näytteillä vapaamuurarillisia esineitä ja pieni kirjasto. Kirjoissa näytti olevan nopean katsauksen perusteella kirjoja vapaamuurariudesta ja antroposofiasta sekä Pekka Ervastin Ruusu-Ristiläisiä teoksia. Kirjallisuuden jakauma on siinä mielessä kiinnostava, että niiden takana olevat järjestöt ovat periaatteellisella tasolla erillisiä, mutta niiden aatesisällöt ovat yksilön kannalta yhdistettävissä ristiriidattomasti [7].

On myös ymmärrettävää, että okkulttuuri voi näyttäytyä ulkopuolisin silmin homogeenisenä kokonaisuutena, vaikka erilaiset järjestöt ja aatesuuntaukset ovat todellisuudessa melko sirpaloituneita. Hyvä esimerkki järjestöjen todellisuuden moninaisuudesta on, että kaikki suomessa toimivat vapaamuurarijärjestöt olivat saman pöydän ääressä ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2017 [8]. Näkökulmien eroavaisuuksista huolimatta erilaisten koulukuntien, järjestöjen, uskontojen ja aatteiden tavoite on kuitenkin usein samankaltainen. Polkuja on monia, mutta suunta on kaikille sama. Ad Astra [9].



______
[2] Taustoista lisää Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ane_Gyllenberg
[3] https://yle.fi/uutiset/3-9535341
[6] Ariosofiassa aka natsi-okkultismissa  merkitsee elämää ja   kuolemaa. Tämä tulkinta on kuitenkin vasta 1900-luvun alun peruja. https://en.wikipedia.org/wiki/Algiz
[7] Antroposofia irtautui teosofiasta omaksi aatteeksi. Pekka Ervastin Ruusu-Risti irtautui teosofiasta sekä yhteisvapaamuurariudesta. Ruotsalainen vapaamuurarijärjestö suomessa taas ei tunnusta yhteisvapaamuurariutta eikä luonnollisesti Ruusu-Ristiläistä vapaamuurariutta.
[8] Vapaamuurarit pitivät Helsingissä ”historiallisen” yhteispaneelin, jossa yleisö sai kysyä kaikesta – ainakin melkein
[9] Ad astra is a Latin phrase meaning "to the stars". The phrase has origins with Virgil, who wrote sic itur ad astra ("thus one journeys to the stars", from Aeneid book IX, line 641, spoken by Apollo to Aeneas's young son Iulus) and opta ardua pennis astra sequi, ("desire to pursue the high (or hard to reach) stars on wings" book XII, lines 892–893, spoken by Aeneas to his foe Turnus in their combat). Another origin is Seneca the Younger, who wrote non est ad astra mollis e terris via ("there is no easy way from the earth to the stars", Hercules Furens, line 437, spoken by Megara, Hercules' wife).
- Wiki

29.4.2017

Kolminaisuus elämänpuussa



Käsittelen tässä kirjoituksessa useissa metafyysisissä järjestelmissä ilmenevää kolminaisuutta ja sen sovellutuksia kabbalistisessa kontekstissa. Jäsennän kirjoituksessa aiemmin käsittelemäni kristillisteosofisen prinsiippijärjestelmän vastaavuutta elämänpuuhun [1].

Kolminaisuus koostuu aspekteista, jotka ovat järjestelmästä riippuen prinsiippejä, sefiroita, Jumalan nimiä tai atribuutteja, joissa voidaan nähdä universaaleja vastaavuuksia mikro- ja makrokosmisella tasolla. Tällaisia suhteita muodostuu esimerkiksi ihmisen (sielu, ruumis ja henki) ja Jumalan (Isä, Poika ja Pyhä Henki) aspektien  välille. Vastaavia kokoonpanoja voi löytää useimmista uskomusjärjestelmistä, kun aspektien merkitykset riisutaan ydintasolle.

Kolminaisuus voidaan purkaa ytimeltään seuraavasti: sen kokoonpanoon kuuluu Isä, Äiti ja Poika. Aspektien vastaavuuksien hahmottamiseksi on jo olemassa useita universaaliuteen pyrkiviä järjestelmiä. Aiemmin käyttämässäni teosofisessa järjestelmässä vastaavuudet ovat melko suoraviivaisesti näin:

Isä - Atma
Äiti - Manas
Poika - Buddhi

Nykyisin käyttämäni kabbalistien järjestelmä käsittelee kolminaisuutta vähemmän suoraviivaisesti. Ylin sefira Keter on kolminaisuuden takana, joten kolminaisuus voidaan hahmottaa elämän puussa useilla tavoilla. Kristinuskon tarkoittama kolminaisuus voisi olla:

Kolminaisuus yhdessä - Keter
Isä - Chokhmah
Äiti - Binah
Poika - Tiferet

Toinen teosofiseen järjestelmään yhtenevä vaihtoehto hahmottaa asia voisi olla tämä:

Isä - Keter
Äiti - Binah
Poika - Chokhmah

Tässä jaossa Poika on Luojajumala Logos tai Demiurgi. Ervastia lainaten Kristus Jumalana olisi Chokhmah, ja Jeesukseen inkarnoituneena Tiferet.  Oikeastaan näin on oltava, koska kolme ylintä sefiraa sijaitsevat Luomisen ja Emanaation tasolla, Tiferet on taas Muodostumisen tasolla.
Näin jäsennettynä on selvää, että Jeesus Tiferetinä rukoilee Chokhmahia, eli Isää taivaissa. Chokhmah on Jeesukselle Isä, mutta Chokhmah-Binah-Tiferetille Isä on Keter. On myös merkillepantavaa, että kaikilla kolminaisuuden osilla on suora linja toisiinsa sekä Keteriin.

Tämänkaltainen hahmottelu on tarpeen ainakin teosofisen ja kabbalistisen järjestelmän yhteensovittamisessa kristilliseen asptektijärjestelmään. Mikäli käytetään vain toista järjestelmää ilman yhteensovittamisen tarvetta, on tämänkaltainen pyörittely mahdollisesti enemmän hämmentävää kuin selkeyttävää. Miksi sitten pitäisi nähdä vaivaa oman merkitysjärjestelmän yhteensopivuuden työstämiseksi? Koska käsitteellisen järjestelyn jälkeen tullaan koko asian ytimeen:
Subjektiivisen aspektijärjestelmän avaaminen universaalilla avaimella mahdollistaa koko ihmiskunnan symboliavaruuden tutkimisen. 

Mikäli ihminen tyytyy vain yhden tradition symboliikkaan, ei tämänkaltaista työtä tarvitse tietenkään tehdä. Toisaalta ainoastaan yhteen traditioon nojautuminen viittaa enemmän eksoteeriseen kuin esoteeriseen lähestymistapaan. Mitä hyötyä sitten universaalin symboliavaimen hallitsemisesta on? Hyötyjen laatu riippuu tietysti pitkälti etsijän tavoitteista maailmankatsomuksellisen pyrinnön suhteen. Universaalin symboliavaimen hallinta mahdollistaa kuitenkin periaatteessa koko tuntemamme ihmiskunnan metafyysisen symboliavaruuden hyödyntämisen. Esitän seuraavaksi käytännön esimerkin aspektien luovasta uudelleenjärjestelystä.

Universalistisesti lähestyen kolminaisuuden aspekteiksi voidaan valita eri uskomustraditioiden arkkityyppejä. Näin muodostettu kokonaisuus synnyttää tuoreita näkökulmia jo valmiiksi olemassa olevien ideoiden pohjalta. Esimerkiksi voidaan muodostaa tekstin alussa olevan kuvan mukainen sefirakokonaisuus, joka on järjestetty seuraavalla tavalla:

Keter - Zeus (tai Ukko)
Chokhmah - Shiva
Binah - Isis
Tiferet - Jeesus

Tällä tavalla eri traditioista voi muodostaa periaatteessa aina kohtuullisella tasolla ristiriidattomia kokoonpanoja, kun niiden muodostamisperiaatteena on asettaa ydinolemukseltaan oikeat aspektit oikeille paikoilleen. Näin muodostetut kokoonpanot ovat tietenkin käyttöarvoltaan mitä suurimmassa määrin subjektiivisia eli esoteerisia. Yksilöllisesti muodostettua kokoonpanoa voidaan hyödyntää esimerkiksi klassisten esoteeristen seurojen rituaaleissa. Esoteerikko voi nimetä mielessään rituaalin tapahtumissa olevat aspektit valitsemillaan arkkityypeillä. Koska nykyisellä ajalla eri traditioiden tietämys on laajaa, on tässä esitetty malli yksi mahdollinen ehdotus räätälöidä maailmankatsomusta yksilöllisellä tavalla.

______________