13.10.2008

Ouroboros

Kuva otettu Lpr:sta.

Ouroboros eli hännän syöjä (kreikaksi Ουροβόρος, nimityksestä on monia variaatioita) on muinainen symboli, joka kuvaa omaa häntäänsä syövää käärmettä tai lohikäärmettä muodostaen ympyrän (tästä eteenpäin O). Tämä kirjoitus käsittelee ensisijaisesti O:n taustoja eri yhteyksissä. O:n syvällisempi avaaminen vaatii ensin ympyrän ja käärmeen symbolien avaamista. Olen käyttänyt tekstin pohjana Wikipedian englannin kielistä selitystä tarkistaen ja täydentäen muista lähteistä.

Kiinassa O on löydetty Hongshanin kulttuurin (4700-2900 ekr) ajalta. Sieltä O on levinnyt mahdollisesti silkkitietä pitkin muualle.

Muinaisessa Egyptissä kuvio on tunnettu 1600 ekr. Symboli kuvasi aurinkoa ja sen kiertoa. Egyptistä se siirtyi foinikialaisille, ja heiltä kreikkalaisille filosofeille jotka nimesivät sen O:ksi.

Platon kuvasi O:n ensimmäiseksi eläväksi olennoksi universumissa, joka on kuolematon ja täydellisesti rakennettu eläin. (Timaeus, 33).

Gnostilaisuudessa O symboloi mm. ikuisuutta, maailmansielua ja Abraxasta.

Kristityille O kuvasi maailmankaikkeuden rajoittuneisuutta, sisäpuolen ja ulkopuolen erotusta sekä luonnon itseään kuluttavaa kiertokulkua, pelkkää ”maallista” olemassaoloa (saarn 3:9-14).

Norjan mytologiassa O esiintyy maailmankäärmeenä, Jörmungandrinä, joka on niin suuri, että voi kiertyä maailman ympärille ja tarttua hampaillaan häntäänsä. O esiintyy myös Ragnar Lodbrokin legendoissa.

Alkemiassa O kuvaa elohopeaa (kaiken läpäisevä substanssi), puhdistusta, jatkuvaa uudistumista (käärme kuvaa usein kuolleista heräämistä, koska se luo nahkansa), elämän ja kuoleman kiertokulkua sekä vastakohtien harmoniaa. Jungin mukaan O on arkkityyppinen alkemian perusmandala (tarkemmin: Collected Works, Vol. 14, 513). Kuuluisa toisen vuosisadan Aleksandriaan ajoittuva alkemistinen teksti The Chrysopoeia of Cleopatra sisältää O:n, jonka sisällä lukee hen to pan (yksi on kaikki). Sen musta ja valkoinen puoli kuvaa gnostilaista dualismia.

Hindulaisessa myytissä käärme Adisesha kiertää kilpikonna Maha kurmaa, jonka päällä seisoo kahdeksan maata kannattelevaa elefanttia. Adisesha ei kuitenkaan pure häntäänsä, vaan ”kertomalla tarinaa hännästään kutsuu itseään olevaisuuteen”, muodostaen näin ympyrän.

Käärmeet ovat pyhiä elämiä monissa Länsi-Afrikan uskonnoissa. Puolijumala Aidophedo, Yorubien sateenkaarikäärme Oshunmare sekä Dahomealaisten Aido-hwedo kuvataan usein O:na.

Atsteekit kuvasivat toisinaan jumalansa Quetzalcoatl:n O:na.

Kemisti August Kekulé keksi bentsiinin rakenteen nähtyään unessa O:n mallisen sormuksen.

Teosofinen seura kertoo sinetissään olevasta O:sta näin: ”Käärme on vanhoissa uskonnoissa ymmärretty viisauden symbolina. Häntäänsä pureva käärme, joka muodostaa yhtenäisen ympyrän, on ikuisuuden vertauskuva. Sillä ei ole erotettavissa alkua eikä loppua koska häntä ja pää ovat liittyneet toisiinsa. Käärme myös luo nahkansa. Se symboloi jälleensyntymää tai kosmisessa symboliikassa aikakausien ikuista kiertoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti