Mielestäni Jumalaa tai pyhää (=erotettua) ei kuitenkaan edes voi loukata, koska se on kaiken pilkan ja arvostelun yläpuolella. Ihmisten näkemyksiä ja aatteita voi kyllä loukata, koska ne ovat inhimmillisiä. Tarkoitan kuitenkin tässä sitä, ettei Jumalaa itseään, oliona, ole mahdollista loukata. Jumalan pilkan, heresian, pelko on inhimmillisten tunteiden ja poliittisten valtarakenteiden puolustuskeino suojata itserakennettua pyhää (=epäjumalaa, siinä merkitysessä, ettei se ole tosi) .
Myös kristinuskon Jumala vanhassa testamentissa on tarkka kunniastaan, tuomiten epäjumalien palvojat kuolemaan. Uudessa testamentissa se, joka pilkkaa pyhää henkeä, ei saa sitä anteeksi nykyisessä eikä tulevassa elämässä: "mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin." -Mark 3:29 "Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman:kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!" -Hebr 10:26-29
Jokainen arvioikoon itse, kuvaavatko kyseiset Raamatun kohdat todellisen Jumalan luonnetta, vai inhimmillisesti ymmärrettävää oikeassa olemisen pönkittämistä äärimmäisillä pelotteilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti