14.9.2009

Sovitus




















Kuvassa Sedlicen kappeli.

Kirjoituksessani Sijaissovituksen harha viittasin lyhyesti aiheen tosiolemukseen avaamatta sitä enempää. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on avata aihetta positiivisessa mielessä. Sovituksessa on monta tasoa, joten esittelyni jää väistämättä pintapuoliseksi. Kristus on sovituksen uhri, joka makrokosmoksessa on kolminaisuuden toinen persoona Logos[1] ja mikrokosmoksessa eli ihmisessä Kristuksen Henki[2].


Logos on maailman alussa tapettu karitsa[3]. Tämä ensimmäinen uhrityö on välttämätön uhri maailman perustamiseksi: Hengen on laskeuduttava aineeseen, rajattoman on rajoituttava. Koska Jumalan itse-uhraus on välttämätön tapahtuma maailman puolesta, on perusteltua sanoa maailman lepäävän karitsan uhrin perustalla. Seuraava uhri on Kristuksen syntyminen Jeesuksen hahmoon. Uhri täydentyi Jeesuksen ollessa n. 30 vuotias Pyhän Hengen laskeutuessa häneen. Uhrauksen symbolinen kulminaatiopiste on risti, johon Jeesus teloitettiin. Risti on raja, joka erottaa Hengen aineesta.

Jeesuksen opetuksen mukaan meidän on otettava ristimme ja seurattava häntä[4]. Kaikkien Kristuksen vaiheiden mukaisesti opetuslapsen tie vie lopulta Golgatan ristille, jossa Kristuksen uhri toteutuu hänessä itsessään. Opetuslapsi on uhrannut itsensä ja muuttunut Mestarinsa kaltaiseksi[5].

Kristuksen kautta kaikki on tullut ja Kristuksen kautta kaikki palaa takaisin[6]. Aineeseen ilmentyminen on Luciferin lankeemus, Kristuksen taivaaseenastuminen on jälleenkruunaus. Tuhlaajapojan asema on lopulta parempi kuin taloon jääneen: tuhlaajapoika oppi mitä on pyhyys ja anteeksiantamus, taloon jäänyt ei oppinut tietämään hyvää ja pahaa[7].

Näiden näkökohtien valossa kumoutuu väittämä ”Jumalan ei hyödytä uhrata itseään itselleen, ja asettaa ihmisen pelastumisen ehdoksi uskomista tähän tapahtumaan.[8]” Kosmisesti Jumalan on välttämätöntä uhrata itsensä itselleen, ja ihmisen on mahdollista ymmärtää sovituksen merkitys tiedoksi muuttuvan uskon ja rakkauden kautta. Kirjoitukseni sijaissovituksen harhasta negatiivisena argumenttina ja tämä kirjoitus positiivisena kannanottona antaa ymmärrettävän kokonaiskuvan sovituksesta.


[1] Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. …Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. –Joh 1:1,3
[2] Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä. –Joh 14:20
[3] …Karitsan elämän kirjassa, joka maailman alusta tapettu on. –Ilm 13:8 (Biblia)
[4] Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. –Matt 16:24
[5] Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki. -2. Kor 3:18
[6] Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi, tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä -siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, -oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä. –Ef 1:8-10
[7] Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niin kuin Jumala tietämään hyvän ja pahan". -1. Moos 3:4,5
[8] Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran. -2. Kor 5:18

2 kommenttia:

  1. Erinomainen & hyödyllinen esitys, jälleen kerran!

    Loppukaneettisi esitettyyn vastaväitteeseen... joka kuulosti hämärästi tutulta... jää kuitenkin aavistuksen problemaattiseksi: siinä missä tulkittu eli esoteerinen kristinusko on yhtä totta kuin tulkittu esoteerinen mikä tahansa usko - esoteria itsehän on väistämättä universaalia - on sijaissovitusoppi siinä määrin helppo käsikassara lamauttavalle teologiselle dogmatiikalle, että tämä kyseinen uhrimystiikan kuvasto kaipaisi pikemminkin syvällistä uudelleenmuotoilua kuin pintapesua, IMO.

    Toisaalta kyseinen teksti onkin "Esoteeristen" ryhmässä, joten ehkäpä olemme asiasta samoilla linjoilla.

    VastaaPoista
  2. Kiva että kelpaa!

    Mainitsemasi problematiikka oli mielessäni jo alkuperäistä Sijaissovituksen harhaa kirjoitaessani. Loppukaneettiin lainattua tekstiä alunperin kirjoittaessani lausuma tuntui ristiriidattomalta. Tätä tekstiä kirjoittaessani kuitenkin huomasin, että sama lausuma saakin esoteerisessa viitekehyksessä uuden merkityksen. Mietin meneekö asia aidon paradoksaalisuuden piikkiin vai pettikö logiikka jossain kohtaa. Päädyin ensin mainittuun.

    Aihe on selvästi vielä keskeneräinen, joten tulen palaamaan asiaan vielä.

    VastaaPoista