Salatieteen metodologia III

William Blake, Newton, 1795.

Kaikkea pitää voida –ja tulee- arvostella, kuten edellisessä tekstissäni mainitsin. Keskityn tässä tekstissä kyseenalaistamaan sekä tarkentamaan mahdollisesti yleisesti teksteistäni syntyviä tiedon intressiä kohtaan syntyviä käsityksiä. 

I

Koska tekstini luokittuvat melko selvästi länsimaisen esoterian piiriin, on kyseisessä metodologiassa itsessään omat heikkoutensa (verrattuna esim. itämaiseen Zenbuddhalaisuuteen, joka pohjautuu melkolailla toisentyyppiseen metodologiaan). Länsimaisessa lineaarisessa ajattelutavassa asiat pyritään ymmärtämään käsitteellistämisen ja sanoilla ymmärtämisen kautta. Tällainen toimintatapa on tietyin rajoituksin käyttökelpoinen silloin, kun halutaan esittää ajatuksia toisten ymmärrettäväksi. On kuitenkin ymmärrettävä, että kirjoitetun sanan kautta:

A) Alkupeäräinen idea välittyy usein epätäydellisesti sanalliseen muotoon
B) Sanalliseen muotoon kirjoitettua ideaa tulkitsevalla lukijalla on omanlaisensa linssit tekstin ymmärtämiseksi

Tästä seuraa se, että tekstien kirjoittajan ideamaailma ei välity teksteihin puhtaasti, ja toiseksi lukijan omat linssit muuntavat tekstin omanlaiseensa ideamaailmaan. Esittämäni asiat sanojen ongelmallisuudesta ovat melko varmasti useimmalle lukijoille tuttuja, mutta korostan siitä huolimatta tästä seuraavaa johtopäätöstä: kaikki teksteissä esitetyt asiat on syytä punnita harkiten.

II

Tekstien ja niistä seuraavien diskurssien ympäristö ei edusta todellisen elämän kannalta välttämättä mitään relevanttia asioiden todellisesta tilasta. Tämä olisi syytä ymmärtää erityisesti internetin aikana, kuin myös vanhempia kirjallisia lähteitä tutkittaessa. Kuka tahansa voi esittää mitä tahansa roolia tekstuaalisessa muodossa, mutta se ei välttämättä indikoi lainkaan todellisen eletyn elämän kanssa.

III

Koska jokaisen monadin sisäinen pyrintö on omakohtaiseen totuusympäristöön sidottu, pitää korostetusti ymmärtää, että kunkin yksilön kamppailu ja kehitys tapahtuu todellisessa, epälineaarisessa todellisuudessa joka on irrallaan tekstuaalisesta ympäristöstä. Näin ollen länsimaisen esoterian keinoin esitetyt teoriat (symbollit, kaaviot, teoriat jne.) ovat korkeintaan tienviittoja ja pahimmillaan eksyttäviä ansoja.

IV

Tietämisen nöyryyden tunnustaminen on totuutta etsittäessä jokahetkinen haaste. Minun on voitava tunnustaa, että saatan olla vilpittömästi väärässä jokaisen löytämäni totuuden suhteen. Tämä pitää voida tiedostaa, ja siitä huolimatta pitää löytyä tahtoa jatkaa Tiellä kulkemiseen. Erityistä varovaisuutta pitää kohdistaa ihmisiin, jotka väittävät löytäneensä totuuden:
”Jos kohtaat tielläsi Buddhan, tapa hänet.”

V

Soveltaessani sisäistä pyrintöä kristilliseen traditioon (tai mihin tahansa muuhun vastaavaan) sisältyy käsiteltäviin symboleihin ja arkkityyppeihin äärimmäisen vaihteleva tulkinnan spektri. Pyrin määrittelemään käyttämäni arkkityyppien merkitykset, mutta siitä huolimatta on tiedostettava, että lukija melko varmasti säilyttää oman tulkintansa sanojen merkityksistä, jolloin tahtomani merkityssisältö korvautuu lukijan omalla tai nämä sekoittuvat keskenään. Symboleilla on myös vahvasti situationaalinen merkitys, jolloin pitäisi ymmärtää mitä mikäkin asia tarkoittaa missäkin asiayhteydessä. On toki avartavaa tehdä tietoisia merkitysvaihtoja, jolloin asioihin aukeaa uusia näkökulmia.

VI

En väitä tietäväni absoluuttista totuutta, enkä väitä voivani osoittaa kenellekään muulle sopivaa tietä totuuden löytämiseksi. Jokaisen ihmisen on määriteltävä itse oman elämänsä suunta sekä tarkoitus. Kukaan ei voi tehdä sitä toisen puolesta. Olen maininnut asiasta jo aiemmin, ja korostan vielä, koska kirjoitusteni esitystavan huomioiden tämä saattaa unohtua.

VII
Lukija saattaa edellä mainituista ongelmista huolimatta saada teksteistä hyötyä omalla tiellään. Tämä argumentti oikeuttaa blogin olemassaolon.

Asiasta löytyy varmasti lisää puolia, joita ei tule mieleeni esittää tässä. Tämä ei ole kuitenkaan vastuun vapautuslauseke: epäilemättä minä sekä tulkitsija ovat vastuussa omalta osaltaan tässä esitetystä interaktiosta, suuremmalta osin kuitenkin minä [1]. Lukijan on kuitenkin syytä ymmärtää, että en esitä teksteissäni mitään, mitä edellyttäisin lukijan epäilemättä omaksuvan. Samoin toivon jokaisen lukijan aika ajoittain kyseenalaistavan oman maailmankatsomuksellisen kehityksensä metodologisen (ja muun) puolen.

____________________

[1] Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion. Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa. -Jaak 3:1,2