Esittelen tässä lyhyesti Johanneksen maailmankatsomuksen, koska hän on vaikuttanut omaan maailmankatsomukselliseen kasvuuni. Vaikka Johanneksen näkemykselliset painotukset ovat erilaiset kuin minulla, on käsityksemme ontologiasta samankaltainen[1]. On muistettava, ettei saa antautua ennakkoluulojen ja kapeakatseisuuden valtaan, jos haluaa edistyä Suuressa Työssä.
___________
Johannes Nefastoksen maailmankatsomus lyhyesti:
"Näkemyksistäni: Maailmaa, myös sen näkymätöntä osaa - moraalin, uskonnon, tuntojen ja aatteiden alueita - voidaan tutkia älyllisesti ja saada siitä siten varmaa, ei-ehdonalaista tietoa. Okkulttinen filosofia on kokonaisvaltainen tutkimusjärjestelmä, joka voi johtaa ennakkoluulottoman yksilön absoluuttiseen tietoon: Se on yleisliuotin, joka palauttaa kaikki hämärtyneet uskomukset ja ideologiat alkuolemukseensa ja ymmärtää niiden subjektiivisten totuuksien laadun; ja yleisavain, jonka avulla kaikki luonto ja kaikki henki käy ymmärrettäväksi. Edustan itse gnostilaista, teististä satanismia, joka ei sanoudu irti moraalista tai hengestä, vaan valmistaa itselleen tarkoituksenmukaisen moraalisen ja henkisen käytännön kaavat. Salatieteen teoria ja ilmiöllinen puoli ovat itselleni todistettuja faktoja, eivät runollista teoriaa. Paras ja tehokkain toiminta- ja ajattelutapa on mielestäni seuraava: Seuratkoon jokainen omaa tähteään (jonka ydinolemus on aina johdettavissa tiettyyn arkkityyppiseen alkuvoimaan eli jumalprinsiippiin), sillä puhdistettuina valheesta ja arjen loasta työskentelevät kaikki vakavat ideologiat saman suuren päämäärän eteen. Oma tähteni on Azazelin Tähti, mestari Luciferin loistava tähti, joka edustaa hengen riippumattomuutta, aineen kuolemaa, älyllistä ja okkulttista voimaa."
______________
[1] Katso tekstini Saatanasta
"Maailmaa, myös sen näkymätöntä osaa - moraalin, uskonnon, tuntojen ja aatteiden alueita - voidaan tutkia älyllisesti ja saada siitä siten varmaa, ei-ehdonalaista tietoa."
VastaaPoistaSuuri arvostus kuuluu Sinulle, joka julkisesti pohdiskelet filosofian ja uskonnon asioita ja ilmiöitä. Aika harvinaista pragmaattisena, sanoisinko inhorealistisena aikakautena.
Muutamia kommentteja:
a) Emme voi tutkia tai analysoida näkymätöntä ja kuulumatonta maailmaa. Voimme tietysti arvioida puhuttuja tai kirjoitettuja käsityksiä moraalista, uskonnoista, tuntemuksista tai aatteista. Mutta kirjattu näkemys ei ole näkymätöntä. Ihminen voi siis kirjoittaa toista, mitä hän oikeasti ajattelee tai miten hän oikeasti toimii. Yhteiskunta on täynnä esimerkiksi moralisteja, joiden oma takapiha saattaa olla kovin likainen. Voimme esittää julkisesti jaloja aatteita, mutta toimia käytännön elämässä näitä aatteita vastaan. Tähän törmäämme lähes joka päivä siksi, että ihmiset ovat inhimillisiä ja siis erehtyviä.
b) Varmaa tietoa ei ole olemassakaan. Kaikki tietomme, joka koostuu tosiasioista, koostuvat tulkinnoista, jotka koskevat ympäröivää todellisuuttamme. Inhimillinen tieto on aina epävarmaa ja se uudistuu jatkuvasti; jopa niin nopeaa vauhtia, ettei ihmisten ymmärrys pysy aina mukana.
c) Voimme tutkia älyllisesti toki maailmaa, mutta tutkimistamme rajoittavat se, minkälaisin arvoin ja asentein tarkastelemme asioita ja ilmiöitä. Arvoilla painotamme sekä tarkastelukulmaamme että asioista tai ilmiöistä vetämiä johtopäätöksiämme.
d) Vaikka varmaa tietoa ei ole olemassakaan, meidän täytyy pyrkiä kohti totuutta. Joka päivä.
Onko kommenttisi kohdistettu Johannekselle, vai minulle (vai kummallekin?), koska lainaus on Johanneksen julkilausumasta?
VastaaPoistaKiitos fiksusta kommentista kuitenkin, vastaan OMAN mielipiteeni mukaisesti, kun pääsen rauhallisemmille pohdiskelulaitumille, toivottavasti jo tänä-iltana.
Kiitos kommentistasi! Palaan astialle.
Tässäpä pohdinnoistasi versonutta pohdintaani:
VastaaPoistaa) Väitän, että ihminen voi tutkia ja analysoida myös näkymätöntä ja kuulumatonta maailmaa. Keinoja on monia, joita ovat mm. puhtaasti älyllinen (filosofinen tapa), mystinen (kokemuksellinen tapa) ja tunteellinen (taiteellinen tapa). Meillä on kuitenkin selvästi havaittava näkyvä maailma, jonka ilmennystä näkymätön on. Helposti mitattavia näkymättömiä asioita ovat esim. sähkö, painovoima ja lämpötilat. Psykologiassa on jo hankalammin mitattavia abstraktioita, kuten tunteet ja toimintatavat. Asia muuttuu vielä hankalammaksi, kun mennään uskonnollisfilosofiselle alueelle.
Tieteessä on kuitenkin uusi ilmiö, nimittäin uskontotiede, joka oikeastaan mahdollistui historialliseti vasta viime-aikoina. Vertaileva uskontotiede vertaa erilaisia uskontoja ja uskomuksia. Merkittävät yhtäläisyydet voivat johtaa päättelijän ainakin kahteen lopputulokseen: joko ihminen on yhtäläinen uskonnolliselta ajattelultaan (/uskonto-evoluutio), tai näkymättömässä maailmassa on tiettyjä lainalaisuuksia, joiden jäljille ihminen voi päästä tutkimalla. Toki tässäkin mielessä uskonto ja henkinen ajattelu on evoluution alaisena (joka on tietysti positiivinen asia). Itseasiassa, uskonnollisesti ihminen on äärettömän etuoikeutetussa asemassa nykyaikana, koska hän saa todella helposti tietoa laajasti koko maapallon uskonnollisesta ajattelusta. Tietysti surkea postmoderni ihminen turhautuu moisesta, ja ajautuu nihilismiin ;) Informaatiotulva joko turhauttaa, tai ajaa älyllisesti vähemmän kuormittavan fundamentalismin pariin (en siis väitä, että se olisi älyllisesti helpompaa, vaan pikemminkin yksinkertaisempaa).
Mainintasi moralismista vaikuttaa hieman irralliselta kokonaisuuden kannalta, mutta totta puhut. On kuitenkin myös moraalisia ihmisiä, jotka kirjoittavat (kuten minä :P), tai eivät kirjoita, kuten Jeesus). Tietysti hedelmistään puu tunnetaan. Pappi, joka sanoo, "tee kuten opetan, äläkä kuten teen", on turha.
b) Niin, on kuitenkin absoluuttinen todellisuus, jonka havaitsemisessa ihminen on vajavainen, mutta se kuitenkin on. Vaikka yhteisesti varmaa tietoa ei ole mahdollista saavuttaa, uskonnollinen perussanoma on kuitenkin se, että tämä tie perimmäiseen totuuteen on jokaisen kuljettava itse. Se on siis (ainakin jossain määrin) mystinen matka. Siis, mystinen matka on subjektiivinen. Kuitenkin kaikki suuret opettajat, profeetat jne. ovat itse kulkeneet sen matkan. Tässä tullaan taas kysymykseen tulkinnasta, jossa vaikuttaa tietysti kulttuuri, uskonto, ja muu tausta. Kuitenkin, on tiettyjä perusasioita, jotka ovat varsin yhteneviä.
(koominen erään kristityn perustelu sille, miksi eräissä uskonnoissa/okkultisissa ajattelutavoissa eripuolilla maailmaa on suuria yhtäläisyyksia on se, että ne kaikki ovat Saatanan eksytyksiä... Hm. Vai, onko kyseessä päinvastoin todiste siitä, että maailmassa on olemassa tietty näkymätön rakenne, jonka tietoon etsijä voi päästä, riippumatta sivistyksestään tms. Peruskristilliset dogmithan eivät ole mitenkään mahdollisia päätellä ilman Raamattua.)
c) Juuri näin. Sama pätee kaikkeen perustieteelliseenkin tutkimukseen. Näiden asioiden tiedostaminen on tärkeää. Tiukkoja kysymyksiä ovat tietysti puhtaasti moraaliset kysymykset. Esim toisen mielestä Jumala on hyvä, kun rankaisee pahan, ja toisen mielestä itsekin paha, kun tekee näin. Eli samat lauseet ja ideat voivat merkitä hyvin eri-asioita eri ihmisille.
d) Alusta et voi olla varma, koska et usko varmaan tietoon, :) mutta idea on oikea!