Abyss, 2008, Ville Löppönen, öljy mdf levylle, nykytaiteen museo Kiasman kokoelmissa. Julkaistu tekijän luvalla. www.villelopponen.com
Havaintoja-tekstissä mainitsemani kuvataiteilija Ville Löppönen esiintyy Seurakuntalaisen ja Nuotta-lehden haastattelussa tunnustavana luterilaisena kristittynä: "Usko merkitsee minulle elämän ja todellisuuden katsomista ja kokemista Kristuksen läpi. Krituksessa alkaa Jumalan valtakunta ja siirrymme totuuden ja ikuisuuden perspektiiviin. [1]"
Löppösen teoksissa ilmenevä kontrasti totuttuihin kristillisiin formaatteihin voi vaikuttaa vanhoilliselta kannalta rienaukselta, mutta ennakkoluulottomasti tarkastellen symboliikka on perusteltua ja oivaltavaa. Löppönen käsittelee teoksissaan lihallisuuden ja hengellisyyden suhdetta ortodoksis-caravaggiolaisen apokalyptisen kirkkotaiteen ja modernin sarjakuvataiteen keinoin [2]. Sarjakuvavaikutteet tuovat itselleni mieleen Hellblazerin, Preacherin ja Sandmanin universumit. Etenkin Preacherista tuttu rujo western-kuvasto on toimiva ratkaisu liitettynä kristinuskoon. Musiikillisina vaikuttajina Johnny Cashin ja Misfitsin liitto kuvaa teosten spekulatiivista äänimaailmaa. Näistä elementeistä koottu kokonaisuus luo omaperäisen tavan hahmottaa kristinuskoa. Samalla teosten vahvuus on siinä, että ne eivät välttämättä tunnu saarnaavilta, mutta niissä on peruskysymysten äärelle ajavaa voimaa.
Löppösen teoksissa ilmenevä kontrasti totuttuihin kristillisiin formaatteihin voi vaikuttaa vanhoilliselta kannalta rienaukselta, mutta ennakkoluulottomasti tarkastellen symboliikka on perusteltua ja oivaltavaa. Löppönen käsittelee teoksissaan lihallisuuden ja hengellisyyden suhdetta ortodoksis-caravaggiolaisen apokalyptisen kirkkotaiteen ja modernin sarjakuvataiteen keinoin [2]. Sarjakuvavaikutteet tuovat itselleni mieleen Hellblazerin, Preacherin ja Sandmanin universumit. Etenkin Preacherista tuttu rujo western-kuvasto on toimiva ratkaisu liitettynä kristinuskoon. Musiikillisina vaikuttajina Johnny Cashin ja Misfitsin liitto kuvaa teosten spekulatiivista äänimaailmaa. Näistä elementeistä koottu kokonaisuus luo omaperäisen tavan hahmottaa kristinuskoa. Samalla teosten vahvuus on siinä, että ne eivät välttämättä tunnu saarnaavilta, mutta niissä on peruskysymysten äärelle ajavaa voimaa.
___________________
[1] Seurakuntalainen: Taiteilija Ville Löppönen: "Matti Väisänen edustaa suoraselkäistä ajattelua"
Nuotta, josta lainaus: Päähaastattelu: Radikaali taiteilija jakaa mielipiteitä
[2] Taide-lehti: Kuvia sarjassa - Ville Löppönen, Jarmo Mäkilä, Jukka Vikberg
En voinut välttyä tältä assosiaatiolta:
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=7DMCzSmkeHE
Myös Woven Handiin suosittelen tutustumaan samankaltaisen äänimaailman ja tunnelman suhteen. Kyseinen herrasmieshän on tulisieluisen saarnaajan poika tai pojanpoika - ja se näkyy sekä kuuluu.
Enkä jostain syystä myöskään tältä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Muscular_Christianity
Kumpaakaan vastaan en löydä mitään sanomista. Myös Villen taide vaikutti hyvin mielenkiintoiselta pikaisen vilkaisun perusteella.
Tuttu bändi kyllä tuo 16 Horsepover. Vielä parempi ja tutustumisen arvoinen porukka, mistä olen itse paljon saanut on those poor bastards. http://www.youtube.com/watch?v=dWn174J-QcQ
VastaaPoistaMainitsemanne orkesterit ovat minulle tuttuja.
VastaaPoistaMuscular Christianity on käsitteenä itselleni uusi. Onhan sille perusteet olemassa, ruumis on Pyhän Hengen temppeli & Jumalan kuva etc. Vastapainona tälle olisi gnostilaisista suuntauksista se, joka inhoaa materiaa. Äärilaitojen sijaan kannataan itse kultaista keskitietä tässä(kin) asiassa.
Ovatko mainitsemani sarjakuvat muuten teille tuttuja?
Kyseiset sarjikset on tuttuja, mutta en niihin koskaan perehtynyt sen syvällisemmmin. Paljon kyllä tuli aikanaan tutkittua sarjakuvaa ja visuaalista puolta.
VastaaPoistaEräs taidehistorioitsija linkitti jo aikaisemmin työni "Lihas kristillisyyteen". Kyseessä taisi olla viittaus kuitenkin Caravaggioon ym. taiteeseen.
Kristus kuvissani atleettisella keholla on kysymys voiman ja vallan metaforasta joka alistuu. En ajattele sitä miksikään ihmisen ruumiin ihanteeksi. Tai kristityn ihanne kuvaksi.
Tuo lihaksikkuus töissäsi saattaa olla monelle ehkä eniten kysymyksiä herättävä tekijä.
VastaaPoistaNoista kolmesta ilmi tulleesta orkesterista itselleni uppoaa parhaiten Woven Handilta Sparrow Falls: http://www.youtube.com/watch?v=_vC22WAJBJw
...ja hieman ohi aiheen, mutta joku fani on tehnyt youtubeen Dirty Bluesta videon (http://www.youtube.com/watch?v=ImvMxXY64EU&feature=related), jossa käytetyn visuaalin alkuperäistuotos The Hangman (1964) on mielestäni loistava animaatio, ja katsottavissa tästä: http://archive.org/details/the_hangman_1964