Sain tilaisuuden vierailla Ari-Pekka Skarpin Mielen laboratorio -podcastissa[1]. Suhtauduin tarjoukseen aluksi epäillen, koska tekstejä voi editoida loputtomiin ennen julkaisua, mutta puhe on hetken suoritus. Ajatus puheformaatista vaati hieman heittäytymistä ja lasillisen Gambinaa. Tunnistin samalla, että minun on tällä hetkellä helpompi avata blogini teemoja kirjoittamisen sijaan suullisesti.
Lopputuloksena ei ollut pahimpien uhkakuvieni mukainen katastrofi. Sen sijaan kävimme noin tunnin mittaisen, syväluotaavan keskustelun ilman etukäteen lähetettyjä kysymyksiä, ja ilman uusintaotosten tai editoinnin tarvetta. Jälkikäteen ajatellen joitain asioita jäi mainitsematta, ja useita aiheita olisi voinut käsitellä itsessään oman jakson verran.
Jätin haastattelussa mainitsematta, miten teksteihin tulleet runsaat kommentit ovat tuottaneet mielenkiintoisen kommentaarikerroksen osaksi blogiani. Osaltaan tästäkin syystä päätin tehdä podcastia taustoittavan tekstin, jotta tarvittaessa anonyymikin kommentointi on mahdollista.
Ohessa vielä lyhyet johdannot ja linkit muutamiin keskustelussa mainitsemiini teksteihin.
"...näkemykseni voisi tarkentaa filosofiseksi esoteriaksi vastineena esoteriaan toisinaan liitettyyn ilmiömaailman kanssa askarteluun. Näkemykseni perustuu lähtökohtaan, jossa tunnustetaan yleisen tieteellisen tiedon käyttökelpoisuus maailmankatsomuksen materiaalisen puolen perustana. Tämän materiaalisen perustan päälle rakentuu luonnollisen hierarkian tavoin psykologinen ja hengellinen ulottuvuus, joiden totuudellisuuden hahmottaminen tämän kolmion huippua lähestyttäessä muuttuu yhä spekulatiivisemmaksi."
"Esoteria ei ole pelkästään huuhaata - se on runollinen tapa jäsentää omaa elämää."
"...aiemmin esoteeriseksi mielletty tieto on nykyään tavallaan eksoterisoitunut. Tämä ei ole kuitenkaan asian ytimellisessä mielessä ongelma, koska salaisiksi tarkoitettujen ideoiden merkitykset salaavat kyllä itsensä."
"Luther esitti Katekismuksessa, että ihmisen Jumala (tai jumala) on se, johon hän asettaa luottamuksensa. Määritelmä avartaa ajatusta siihen suuntaan, että jokaisella voidaan ajatella olevan joku tai joitakin jumalia. Väittely Jumalan olemassaolosta onkin perinteisessä mielessä aikansa elänyttä. Oleellisempi kysymys on, minkälaisia jumalkäsityksiä on, kuin että onko stereotyyppistä Jumalaa olemassa vai ei."
”Sitä, mikä vaikuttaa todellisuuteen on myös kutsuttava todellisuudeksi.”
"Koska Abraxasissa yhdistyy vastakohdat, ei aspekti sisällä kristinuskon kaltaisia teodikean ongelmaan vertautuvia ristiriitoja. Abraxasiin ei sisälly moraalisia väittämiä; maailma on niin kuin on. Tämänkaltainen idea on hyvin yhteensopiva tieteellisen maailmankatsomuksen kanssa. Itse en tulkitse hyvän ja pahan sulauttamisprosessia nihilismiin tähtäävänä ajatuksena, vaan ennemminkin asioiden todellisen tilan ja merkityksellisyyden hyväksymisen ja ymmärtämisen prosessina."
"Toivottomuus ei näin ajateltuna olekaan elämänkielteisyyttä, vaan vapautta ja iloa [...] maailma on kaiken sisältävä jumala, jossa yhdistyy niin hyvä kuin pahakin."
___________
[1] Jakso 25: Esoterian tutkijankammiossa, Kulmakivi. "Tässä jaksossa vieraanani on Kulmakivi-blogin anonyyminä pysyttelevä kirjoittaja. Keskustelemme okkultismin symboliikasta, esoterian mahdollisuuksista ihmisen kasvulle, sekä tieteen, taiteen ja esoterian toisiaan täydentävistä voimista. Sivuamme jaksossa mm. teosofian ja jungilaisuuden teemoja, sekä paneudumme Abraxas-hahmon merkitykseen. Mitä esoterian tutkijankammiossa tapahtuu?"