Aurinkolaulun kommentaari

Kuvassa muinainen aurinkosymboli.

Kommentoin Franciscus Assisilaisen laatimaa kantaattia lyhyesti, koska olen käsitellyt monia ilmitulevia teemoja muissa teksteissä. Vaikka kommentoin alkuperäistekstiä melko hengelliseltä kannalta, en halua kuitenkaan kumota tekstin kirjaimellisen tulkinnan ulottuvuutta. En myöskään ota kantaa siihen, mikä on ollut Franciscuksen oma näkemys kantaatin ulottuvuuksista. Siitä huolimatta on tunnustettava, että kantaatin ulottuvuus on sekä paljaan että syvällisen tulkinnan kannalta huomattava.

Kantaatin alussa Korkeinta kiitetään kolminaisuudesta sekä enkeleistä, ja sen jälkeen nelinäisyydestä. Kolminaisuuden muodostavat Kaikkein korkein kaikkivaltias (Isä), aurinko (Poika) ja kuu (Pyhä Henki). Enkeleitä eli Mestareita kuvaa tähdet. Maa, ilma, tuli ja vesi edustavat alempaa nelinäisyyttä, josta maa voidaan irrottaa yhdyssiteeksi jolloin saadaan heksagrammi, eli ylempi + alempi kolminaisuus. Loppuosa sisältää vuorisaarnasta tuttuja julistuksia.


I.  KOLMINAISUUDEN, LUOMAKUNNAN JA ENKELTEN YLISTYS

Kaikkein korkein, kaikkivaltias, hyvä Herra,
Olkoon ylistys, kirkkaus, kunnia ja kaikki siunaus Teidän.
Yksin Teille ne kuuluvat, kaikkein Korkein,
Yksikään ihminen ei ole kelvollinen Teidän nimeänne lausumaan.
Englanninkielisessä kantaatissa Jumalasta käytetään sanaa Lord, jonka voi liittää johonkin täsmälliseen Jumalan nimitykseen kuten Adonai tai JHWH. Kappaleen viimeinen rivi viittaa Jumalan nimen lausumattomuuden periaatteeseen. Tällöin lausumattomuutta voidaan soveltaa JHWH:n tai Korkeimman (Absoluutin) nimen mystiseen saavuttamattomuuteen ihmiselle. Herralla tarkoitetaan tässä kolminaisuuden korkeinta Isä-aspektia, jota voidaan kutsua monilla nimillä[1]. Kantaatissa toistuva praise voidaan suomentaa myös sanalla kiitos, joka sopisi käännöksenä tästä eteenpäin kenties paremmin (pl. viimeinen kappale jossa kiitos mainitaan erikseen). Myöhemmissä osissa kaikki ylistykset – tai kiitokset – osoitetaan tässä mainitulle Korkeimmalle.

Ylistys Teille, Herrani, kaikista Teidän luoduista,
Tässä viitataan Jumalaan Luojana, Logoksena ja Elohiminä jonka kautta kaikki on luotu. Teitittelymuoto istuu monikkomuotoisen Elohimin käsitteeseen hyvin, samoin kuin Logoskin muodostuu Kristuksen ruumiin jäsenistä. Franciscus kiittää luomakunnasta kokonaisuudessaan, kuten kuuluukin[2].

Erityisesti kunnianarvoisalle veljelleni auringolle,
Aurinko on Logoksen eli Kristuksen symboli. Franciscus kutsuu siten Kristusta aivan oikein veljeksi, kuten Jeesus kutsui kaikkia työtovereitaan[3].

Joka valaisee päivän, ja jonka kautta Te kirkkauden annatte;
Logos on maailman valkeus, ja hänen kauttaan loistaa Isän kirkkaus.

Hän on kaunis ja säihkyvä suuressa loistossaan;
Teidän, kaikkein Korkeimman kuvana.
Kristus on täydellinen Jumalan kuva, siten kuin ihmisen on määrä olla.

Olkaa ylistetty Herrani sisar kuusta ja tähdistä,
Olette luoneet ne kirkkaiksi, kalliiksi ja kauniiksi.
Sisar kuu edustaa Pyhää Henkeä, joka on kolminaisuuden femiininen prinsiippi. Tähdet edustavat Mestareita, ihmisyyden koulun läpikäyneitä. Päivällä vaeltamiseen riittää pelkkä auringon valo, yöllä suunnistamiseen tarvitaan kuun valoa ja tähtiä. Ensimmäisenä ja viimeisenä tähtenä taivaalla näkyy Kointähti, nouseva ja lankeava tähti joka toistaa yhtä hyvin sekä Kristuksen että Saatanan lankeemusta ja nousua.

II. NELINÄISYYDEN YLISTYS

Seuraavaksi luetellaan luonnon neljä elementtiä, jotka muodostavat neliön tai ristin riippuen asiayhteydestä.

Olkaa ylistetty Herrani veli tuulesta
Ja ilmasta ja pilvistä ja kauniista ja kaikenlaisesta säästä,
Jolla Te annatte luoduillenne ravinnon.
Tuuli on mainittu maskuliinisessa muodossa, vaikka kristityt mielellään mainitsevat genesiksen alussa olevan Jumalan tuulen Pyhänä Henkenä. Juutalaiset eivät ole asiasta samaa mieltä, koska he kiistävät Jumalan kolminaisuuden. Tässä yhteydessä tuulella käsitetään laajemmin sääolosuhteita, jotka antavat kasvuolosuhteet luoduille. Tämä tarkoittaa elämän olosuhteita, jotka voivat olla hankaliakin, mutta joiden tarkoituksena on kasvattaa meitä.  Ihmisen alempi olemuspuoli on myrskylle altis, kun taas ylempi olemuspuoli sijaitsee kuvainnollisesti pilvien yläpuolella. Mestari hallitsee säätä ja tyynnyttää tarvittaessa myrskyn[4].

Olkaa ylistetty Herrani sisar vedestä,
Joka on suuresti avulias, nöyrä, arvokas ja puhdas.
Veden puhdistava ominaisuus tulee parhaiten esille kasteen sakramentissa. Veden puhdistavuus on käsittääkseni tunnustettu kaikissa uskonnoissa.

Olkaa ylistetty Herrani veli tulesta,
Jolla Te valaisette pimeyden,
Hän on oikeudenmukainen, iloinen, mahtava ja voimakas.
Tuli on Jumalan valo. Oikeudenmukaisuudella, mahtavuudella ja voimakkuudella viitataan tulen kahtalaiseen vaikutukseen:  syntiselle se on helvetti, puhtaalle taivas. Tulen vaikutuksen periaate on kuvattu onnistuneesti mainitsemalla samassa yhteydessä ilo, onhan likaisen aineksen palaminen kuitenkin positiivinen asia. Ilon mainitseminen on hyvästä siitäkin syystä, että tulen negatiivisena pidetty helvetillinen sävy tulisi kokonaisuuden kannalta oikein ymmärretyksi. Pimeyden valaisemisella viitataan myös tulen valistavaan eli tiedolliseen puoleen.

Olkaa ylistetty Herrani sisarestamme, äiti maasta,
Joka elättää ja ylläpitää meitä
Ja tarjoaa monia hedelmiä, kirkkaanvärisiä kukkia ja ruohon.
Ravinnolla tarkoitetaan hengellisessä mielessä jumalan Sanaa. Hengellisen ravinnon avulla Vaeltaja tuottaa ”monia hedelmiä ja kirkkaanvärisiä kukkia” eli Hengen hedelmiä. Tässä yhteydessä tulee väistämättä mieleen kohdan alemman merkityksen ajankohtaisuus meidän ajallamme. Äiti maan tilasta ollaan laajasti huolissaan. Tarkoitukseni ei ole käsitellä poliittisia teemoja, mutta todettakoon kuitenkin ettei Valittu voi rehellisesti sivuuttaa aikamme haasteita tässä mielessä.

III. JULISTUKSET

Ylistetty olkoon Herrani niistä jotka Teidän rakkaudellanne antavat anteeksi
Ja heikkoudessa ja koettelemuksissa kestävät.
Isä meidän rukouksessakin pyydetään anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme[5]. Hengellisten ihmisten heikkous on monesti heikkoutta vain maallisin silmin katsottuna, hengellisesti monet viimeiset tulevat ensimmäisinä[6] ja itsensä alentaneet ylennetään[7].

Siunatut ne jotka rauhassa jatkavat,
sillä Te, kaikkein Korkein, tulette kruunamaan heidät.
Kuten vuorisaarnan autuudenjulistuksissa todetaan rauhantekijöistä[8].

Ylistetty olkoon Herrani siskostamme, ruumiillisesta kuolemasta,
Jota ei elävä ihminen voi paeta.
Elämän syvällinen ymmärtäminen vaatii myös kuoleman ymmärtämisen. Kuoleman femiinisyys on tarkka havainto: maasta olet syntynyt ja maahan pitää sinun palaaman[9]. Maa on sekä henkisessä (Pyhä Henki) että fyysisessä mielessä (synnyttävä äiti) femiininen. Kuolema kuuluu saman prinsiipin hallintavaltaan.

Murhe niille jotka kuolevat kuolemansynnissä;
Siunatut olkoon ne jotka ovat silloin Teidän kaikkein pyhimmässä tahdossa,
Sillä toinen kuolema ei vahingoita heitä.
Kuoleman hetki on siinä mielessä ratkaiseva, että koko siihenastinen pääoma purkautuu, ja monadi kokee osiin hajoamisen joko taivaallisena tai helvetillisenä kokemuksena. Toinen kuolema, eli osiin purkautuminen ei vahingoita Henkeä, mutta jos monadin tietoisuus pitää kiinni alemmasta luonnosta, on prosessi piinallinen. Jumalan kaikkein pyhimmässä tahdossa oleminen viittaa ihmisen ylemmän kolminaisuuden Isä-puoleen, joka edustaa tahtoa.

Ylistäkää ja siunatkaa Herraani, kiittäkää Häntä,
Ja olkaa Hänen alamaisensa suurella nöyryydellä.
Nöyryydellä on merkittävä asema Jeesuksen opetuksessa[10]. Nöyryyden ja hiljaisuuden hyveitä ei pidä sekoittaa itsensä väheksymiseen tai huonoon itsetuntoon. Päinvastoin, nöyryyden ja hiljaisuuden hyveet loistavat kirkkaimmin kun tiedostamme arvokkuutemme ja päämäärämme. Välttykäämme kuitenkin tekopyhyydeltä.

Amen.

___________________________
[1] Hindulaisuudessa kyseeseen tulee Brahmanin käsite, ks. Mundaka Upanisadi II:I
[2] Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin. – Matt 5:44, 45
[3] Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini." – Matt 12:50
[4] Ja katso, järvellä nousi kova myrsky, niin että venhe peittyi aaltoihin; mutta hän nukkui. Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Herra, auta, me hukumme". Hän sanoi heille: "Te vähäuskoiset, miksi olette pelkureita?" Silloin hän nousi ja nuhteli tuulia ja järveä, ja tuli aivan tyven. – Matt 8:24-26
[5] ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme; - Matt 6:12
[6] Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja monet viimeiset ensimmäisiksi." - Matt 19:30
[7] Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään. - Matt 23:12
[8] autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. - Matt 5:9
[9] Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman." – 1. Moos 3:19
[10] Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. –Matt 11:29
Autuaita ovat hiljaiset (=nöyrät), sillä he saavat maan periä. – Matt 5:5
Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. – Matt 18:4

Aurinkolaulu

Kuva: Jusepe de Ribera, 1642. Huomaa stigmat Franciscuksen kämmenissä. 


Käännökseni lähteenä on Sacred text archivesta löytyvä englanninkielinen käännös Franciscus Assisilaisen Aurinkolaulusta[1]. Alkuperäinen kantaatti on kirjoitettu italiaksi. Tein uuden käännöksen kantaatista siksi, että löytämäni suomennokset poikkesivat oleellisissakin kohdissa englanninkielisestä versiosta. Suurin ero on siinä, että suomennoksessa luonnon elementtejä kehotetaan ylistämään Herraa, toisin kuin käännökseni lähteessä ylistetään Herraa elementeistä. Paras lopputulos saataisiin tietysti alkuperäisestä italiankielisestä versiosta. Oli kirjaimellinen tulkinta mikä hyvänsä, tärkeintä tässäkin on prosessi. Olen laatinut Aurinkolaulusta myös kommentaarin[2].

TÄSTÄ ALKAA OLENTOJEN KIITOKSET  JOTKA SIUNATTU FRANCISCUS LAATI JUMALAN YLISTYKSEKSI JA KUNNIAKSI OLLESSAAN SAIRAANA ST. DAMIANSISSA:

Kaikkein korkein, kaikkivaltias, hyvä Herra,
Olkoon ylistys, kirkkaus, kunnia ja kaikki siunaus Teidän.
Yksin Teille ne kuuluvat, kaikkein Korkein,
Yksikään ihminen ei ole kelvollinen Teidän nimeänne lausumaan.

Ylistys Teille, Herrani, kaikista Teidän luoduista,
Erityisesti kunnianarvoisalle veljelleni auringolle,
Joka valaisee päivän, ja jonka kautta Te kirkkauden annatte;
Hän on kaunis ja säihkyvä suuressa loistossaan;
Teidän, kaikkein Korkeimman kuvana.

Olkaa ylistetty Herrani sisar kuusta ja tähdistä,
Olette luoneet ne kirkkaiksi, kalliiksi ja kauniiksi.

Olkaa ylistetty Herrani veli tuulesta
Ja ilmasta ja pilvistä ja kauniista ja kaikenlaisesta säästä,
Jolla Te annatte luoduillenne ravinnon.
Olkaa ylistetty Herrani sisar vedestä,
Joka on suuresti avulias, nöyrä, arvokas ja puhdas.

Olkaa ylistetty Herrani veli tulesta,
Jolla Te valaisette pimeyden,
Hän on oikeudenmukainen, iloinen, mahtava ja voimakas.

Olkaa ylistetty Herrani sisarestamme, äiti maasta,
Joka elättää ja ylläpitää meitä
Ja tarjoaa monia hedelmiä, kirkkaanvärisiä kukkia ja ruohon.

Ylistetty olkoon Herrani niistä jotka Teidän rakkaudella antavat anteeksi
Ja heikkoudessa ja koettelemuksissa kestävät.
Siunatut ne jotka rauhassa jatkavat,
sillä Te, kaikkein Korkein, tulette kruunamaan heidät.
Ylistetty olkoon Herrani siskostamme, ruumiillisesta kuolemasta,
Jota ei elävä ihminen voi paeta.
Murhe niille jotka kuolevat kuolemansynnissä;
Siunatut olkoon ne jotka ovat silloin Teidän kaikkein pyhimmässä tahdossa,
Sillä toinen kuolema ei vahingoita heitä.

Ylistäkää ja siunatkaa Herraani, kiittäkää Häntä,
Ja olkaa Hänen alamaisensa suurella nöyryydellä.

___________________
[1] http://www.sacred-texts.com/chr/wosf/wosf22.htm#canticle
[2] http://kulmakivi.blogspot.com/2010/05/aurinkolaulun-kommentaari.html

Vapahtajan syntymä

Vieressä Vincente Gilin Adoracao dos magos (1498-1518).

Käsittelen tässä kirjoituksessa Jeesuksen syntymän symbolista puolta. Perinteinen joulukuvaelma tiivistää Jeesuksen syntymän symbolit hyvin. Alkuperäisen jouluseimen kehitti Franciscus Assisilainen vuonna 1223 protestiksi väkivaltaisia ristiretkiä vastaan. Hänen asetelmassaan ei tarvittu Jeesus-nukkea, koska hänen mukaansa kristus tuli nähdä lähimmäisissä ihmisissä.

Raamatussa Jeesuksen syntymä kuvataan kahdesta näkökulmasta. Perinteinen jouluevankeliumi luetaan Luukaksen toisen luvun 1-20 jakeista. On syytä huomioida, että jouluevankeliumissa mainitaan vain paimenten tervehtineen Jeesusta. Matt 2:1-23 kertoo asian pelkästään itämaan tietäjien kannalta. Markus hyppää suoraan Jeesuksen aikuisuuteen ja Johanneksen evankeliumi lähestyy asiaa metafyysisesti aloittaen "kosmisen kristuksen" alkuperästä hypäten Jeesuksen syntymän ohi.

Alussa Johanneksen mukaan oli siis Logos eli Sana, jonka kautta kaikki on luotu. Tämä Logos inkarnoitui ihmisenä Jeesuksessa. Voidaan siis puhua Kristuksesta Logoksena ja Jeesuksesta ihmisenä, jotka yhdessä Jeesus Kristuksena muodostavat täydellisen Jumalan ja täydellisen ihmisen yhtä aikaa.

Kun käsitellään Jeesuksen syntymän symboliikkaa, pitää huomioida, että sikäläisen tavan mukaan tallit olivat kiveen hakattuja luolia. Kristus siis syntyy luolassa. Sieltä Kristuksen löytävät sekä Itämaan tietäjät että paimenet, toisistaan poikkeavilla tavoilla.

Suomeksi käännetyt itämaan tietäjät (μαγοι απο ανατολων) ovat tarkasti käännettyinä "taikurit idästä". Englanniksi termi "magi" kuvaa asiaa hyvin. Suomeksi sana "taikuri" kuulostaa hieman halventavalta, joten sopivampi sana olisi "maagi" tai "velho". Termi "tietäjä" on myös hyvä, kun ymmärretään sen merkitys.

Tietäjien voidaan ajatella olevan sen aikaisen maailman tiedemiehiä, nykyisin termi "salatieteilijä" kuvaa heidän metodeitaan paremmin. Tarkemmin määriteltynä tietäjät ovat voineet olla Kaldealaisia astrologeja, koska sikäläinen tähtitiede oli enemmänkin astrologiaa kuin nykyistä tähtitiedettä ja Kaldealaiset olivat siinä edistyneitä. Heillä oli myös tieto profetioista jotta ilmiön havaitseminen voitiin yhdistää ennustukseen Vapahtajan syntymästä. Tietäjien määrää ja sukupuolta ei kerrota Raamatussa. Myöhemmin heidät on kuvattu kolmena henkilönä, jotka ovat edustaneet sekä kolmea ihmisen ikäkautta, että kolmea maanosaa. Perimätiedossa heidän nimensä, ikänsä ja maanosansa ovat seuraavat: Kaspar - aasialainen, Melchior - eurooppalainen sekä nuorin, ja Balthasar - afrikkalainen arabi. Tietäjät löytävät Jeesuksen seuraamalla tähteä. Tähteä voidaan pitää ulkopuolisen johdatuksen symbolina, Mestarina jota seurataan.

Huomioi Jeesuksen myöhemmin toivovan kointähden syttyvän seuraajien sydämissä ja toisaalta hänen itsensä sanovan olevansa tuo kointähti. Tähden osoittama paikka - luola, jossa Vapahtaja syntyy, kuvaa ihmisen salattua Henkeä. Näin siis tuon Johanneksen mainitseman Logoksen on synnyttävä meissä jokaisessa erikseen.

Teemaan liittyy allegoria hävitetystä Salomon temppelistä (syntiinlangennut ihminen), jonka alta löytyy salainen hautaholvi jossa kaikki on vielä ehjänä. Kun ajatellaan vanhan testamentin liiton arkkia, joka tuossa holvissa kenties on, on jouluevankeliumissa luolasta löytyvä Kristuslapsi juuri tuo liiton arkki eli vapahtaja lihaksi tulleena. On syytä huomioida, että myöhemmin Jeesus myös haudattiin luolaan. Jeesuksen myöhempi opetus vahvistaa ihmisen todella olevan Pyhän Hengen temppeli ja Kristuksen (liiton arkin) olevan meissä. Kristus myös vaatii opetuslapsiaan seuraamaan häntä (tähteä).

Tietäjien lahjoista on päätelty heidän olevan kuninkaallisia, mutta tästä ei ole erillistä mainintaa Raamatussa. Tietäjien lahjat voi tulkita - mikäli on tarvetta - kolmen Jumalan prinsiipin mukaan seuraavasti: kulta - Isä, suitsuke - Pyhä Henki ja mirha - Poika. Perusteet jaolle ovat ilmeiset, joten en perustele niitä enempää. Voi myös ajatella, että tietäjät tuodessaan kyseiset lahjat ovat joko kehittäneet itsessään kyseenomaiset prinsiipit, tai he edustavat kukin poikkeavia kehityslinjoja edustaen aina omaa prinsiippiään. Tulkinnalle jää tässä kysymyksessä vapaus, koska Raamatussa ei mainita tietäjien määrää eikä lahjojen antajien jakaumaa. Periaatteessa ajatellen vihkimys-teoriaa voidaan tietäjiä ajatella olevan vaikka yksi jokaista prinsiippiä kohden (riippuen monella jaollista järjestelmää käytetään).

Paremmin tunnetussa Luukaksen evankeliumissa paimenet saavat tiedon Vapahtajan syntymästä enkeleiltä näköjään tekemättä itse mitään. Paimenet edustavat tavallista arjen tasolla toimivaa ihmistä, jolla on tiedon sijaan uskoa. Paimenet eivät itse nähneet tähteä ja löytäneet Beetlehemiin kuten tietäjät, vaan enkeli ilmoitti heille tiedon. Lienee selvä, että yleisesti luettava Jouluevankeliumi on nimenomaan Luukaksen versio.

Näihin keskeneräisiin pohdintoihin päättäen hyvää Vapahtajan syntymäpäivää itse kullekin!

Franciscus Assisilainen

Kuva: Francisco de Zurbarán, 1658.

Franciscus eli nuorena yleellistä ja nautiskelevaa elämää. Hän koki kääntymyksen 25 vuotiaana, ja kunnosti rappeutuneen kirkon käyttöönsä joutuen samalla välirikkoon rikkaan isänsä kanssa.  Franciscuksen kerrotaan antaneen vaatteensa isälleen, ja sanoneen että tästä lähtien hänen ainoa isänsä on Isä taivaissa. Myöhemmin hän sai seuraajia joille hän laati henkilökohtaista sekä yhteisöllistä köyhyyttä edellyttävän kolmen kohdan säännön:

- Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua". -Matt. 19:21
- ..."Älkää ottako matkalle mukaanne mitään - ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää eikä rahaa. Älkää ottako toista paitaakaan". -Luuk. 9:3
- ..."Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua". -Matt. 16:24

Franciscukselle oli tärkeää, että hänen seuraajansa eivät eristäytyneet luostariin, vaan elivät muiden ihmisten keskellä. Hän korosti myös, ettei omaa tietä saa pitää ainoana tienä Jumalan luo.

Franciscus sai kuolemansa jälkeen luonnonsuojelun suojeluspyhimyksen tittelin, eikä suotta. Hän laati elämänsä loppuaikoina Aurinkolaulun, joka sisältää panteistisia sävyjä [1]. Tässä hänen tunnetuin rukous:

Franciscus Assisilaisen rukous
Herra, tee minusta rauhasi väline,
niin että sinne missä on vihaa, kylväisin rakkautta,
missä katkeruutta, toisin anteeksiantamusta,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, kantaisin toivoa,
missä pimeyttä, loisin valoasi,
missä alakuloisuutta, virittäisin ilon.
Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa toisia.
Sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
antaessaan anteeksi saa itse anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.
Aamen.

_______________________________________
[1] Aurinkolaulun voi lukea englanniksi Sacred text archivesta: http://www.sacred-texts.com/chr/wosf/wosf22.htm#canticle . Olen laatinut kantaatista myös suomennoksen sekä kommentaarin.